Lihaa? Lihaa.

Niin kuin varmaankin aika monet meistä, olen viime vuosina pohtinut omakohtaista lihankäyttöä ja lihateollisuutta nyky-yhteiskunnassa. Ilman sen suurempaa vaivannäköä paremman omantunnon hankinta on hankalaa, on periaatteessa kaksi vaihtoehtoa: joko alat kokonaan kasvissyöjäksi tai teet ruuanhankinnan itsellesi huomattavaksi vaikeammaksi. Hyvä vaihtoehto on tietenkin vähentää lihansyöntiä ja nauttia ne tarvittavat proteiinit muussa muodossa, niinkuin olenkin jonkin verran tehnyt.
Yksi varteenotettava vaihtoehto on nyt myös löytänyt tiensä kotokaupungin markettiin, nimittäin riistaliha. Kokeilimme itsenäisyyspäivänä valmistaa ihan tavallista suomalaista metsäjänistä ja kas vain kuinkas hyvää se oli! Olen joskus Espanjassa maistanut kania ja se oli maukasta, aika kananmakuista, joten oli mielenkiintoista testata aitoa asiaa kotioloissa.
Noin kilon painoinen jänön perä sulatettiin, huuhdeltiin ja perattiin ja paloiteltiin, paistettiin voissa ja kypsennettiin luomumaidossa 2-3 tunnin ajan. Mausteina ei ollut muuta kuin lihaliemikuutio. Herkkukastike mureine lihoineen nautittiin paikallisesta maatilamyymälästä hankittujen siiklipottujen ja vihersalaatin kera, mukana mausteena oli itsetehtyä mustaherukkahyytelöä.
Juhlaillalliselle ei tullut kovinkaan paha hinta, koska jäniksen kilohinta oli alle 10€ ja kilon kimpaleesta, jossa tosin oli luut mukana tietenkin, söi kaksi henkeä (ja koira) kolme kertaa.

Kaikkea tätä arvokkaampaa on kuitenkin se tieto, että tuo jänö on mitä todennäköisimmin elänyt aidon ja jänismaisella tavalla onnellisen elämän Suomen metsässä siihen asti kuin on päätynyt metsämiehen sihtiin. Seuraavalla kerralla kokeilemme jotain yrttisempää reseptiä, nyt jo vesi herahtaa kielenpäähän=)

Omenapäivitystä

Blogin päivitys on ollut nyt kesän jälkeen aikalailla telakalla. Työrintamalla on ollut kovin kiireistä ja maailmalta on kuulunut masentavia uutisia, viitaten edelliseen postaukseen...

Mutta. Omena. Se syksyinen herkkupala. Ja mitä kaikkea voisi saada aikaiseksi niistä sadoista omenista, jotka väistämättä syömättöminä mätänevät... Joten olen koittanut keksiä ruokia noista ihanuuksista. Tässä 4 suosikkiani.

Äiskän purjo-omenasalaatti

Tarvitaan sopiva määrä suomalaista purjoa ja noin saman verran ihania kotimaisia omenia.

Pilputaan pestyt omenat kuorineen päivineen pienehköiksi silpuksi ja hyvin huuhdeltu purjo ohuiksi suikaleiksi ja laitetaan mielellään kannelliseen astiaan. Päälle lorautetaan öljyä, oliivi-, rypsi- tai muuta suosikkia, punaviinietikkaa ja luomuruokosokeria, kaikkia näitä noin 1-2rkl. Lisäksi ripaus suolaa sekä maun mukaan mustapippuria myllystä eli reilusti.

Kansi kiinni ja hölskytellään. Maista onko sopivasti mausteita, jonka jälkeen salaatti on valmis tarjottavaksi, esim. perinteisten suomalaisten perinneruokien kera.

Possu vierailee Intiassa!

porsaansuikaleita (en ole vielä löytänyt luomuna, viljapossua toki löytyy)
luomusipulia
kotimaista omenaa
omenamehua
currya, kurkumaa, garam masalaa, kanelia, inkivääriä, chiliä tai cayannepippuria, mustapippuria, suolaa ja/tai soijaa

Ruskista suikaleet haluamassasi rasvassa rautapannulla tai -wokissa. Lisää sipulisuikaleet ja hiukan sen jälkeen omenalohkot ruskistumaan. Ripottele mausteet pintaan (käytän itse kuivattuja mausteita tässä reseptissä, mutta estradihan on vapaa kokeilemaan itse). Lisää sopivasti omenamehua, kosteustasapainokin on omavalintainen. Muhittele jonkin aikaa. tarjoa ohran tai täyjyväriisin kera!


Maailman paras pannari omenoilla höystettynä

8dl luomumaitoa (osan tai kaikki voi korvata maitoheralla, jota jää kun tekee esim. munajuustoa, on tosi hyvää pannarissa!!!)
4dl luomuvehnäjauhoa (osan voi korvata spelttijauhoilla ja -leseillä tai -hiutaleilla)
1-1,5dl luomuruokosokeria
1-1,5tl vaniljasokeria
1tl leivinjauhetta
n.50g sulatettua voita
2 luomumunaa
3-5 kotimaista omenaa, koosta riippuen

Sekoita astiassa kaikki muuta paitsi sulatettu voi ja munat, anna seisoa pari - muutama tunti, voi tehdä vaikka jo edellisenä päivänä taikinan ja laittaa jääkaappiin odottamaan. Varsinkin jos käyttää leseitä tai hiutaleita, turvotus on paikallaan.

Silputtele juustohöylällä omenat tasaisesti voidellulle uunipellille tai uunipellillä olevalle voidellulle leivinpaperille. Sitten sulatettu voi ja munat sekoitetaan taikinaan ja seos kaadetaan pellille omenien päälle.

200C ja noin puoli tuntia, pannari on valmista, kun pinta on kauniin ruskettunut. Pannari jää hieman mehukkaammaksi kuin tavallinen. Ei tarvitse mitään hilloja, maistuu niiiiiiiiin hyvältä!


Omenahyve

3-5 kotimaista omenaa, koosta riippuen
noin 0,5dl voita tai luomukookosöljyä
2dl luomukaurahiutaleita, osan tai kaikki voi korvata lempihiutaleillaan; esim. ruis, ohra tai tattari
1dl luomuruokosokeria
0,5dl mantelirouhetta tai kookoshiutaleita tai jotain muuta pähkinää/rouhetta
1tl kanelia

Omenat pilpotaan voideltuun vuokaan, kuorineen tietty. Kuivat aineet sekoitetaan sulatettuun rasvaan ja seos kipataan tasaiseksi kerrokseksi omenien päälle.

200C ja taas noin puoli tuntia, kunnes pinta kauniin kullanruskea. Taivaallista vaniljajäätelön tai -kastikkeen kanssa!

Patrick Swayze -Shes Like a wind

I´ll love you forever...


Patrick Swayze -Shes Like a wind
Uploaded by albertulloamsn. -

Terveiset lomalta!

Ja taas takaisin sorvin äärellä... Loma oli kahta vaille täydellinen; ensinnäkin se oli, niinkuin aina, liian lyhyt ja toisekseen sen melkein pilasi oikean epäkäslihaksen repeytymä niskassa... Kolmesta viikosta puolet kuljin pää jäykkänä etukenossa kärsivä ilme ruskettuneilla kasvoilla. Eikä tuo vieläkään ole parantunut. Nyt jos koskaan on pakko aloittaa taas jumppaaminen, soutua, salia, syvävenyttelyä... Kun vaan saisi taas ostaa jostain sitä ylimääräistä, omaa aikaa...

Vaan tulipahan oltua köllittyä lempipaikassani riippukeinussa (kun vihdoin löysi vähiten kivuliaan asennon) ja luettua, melkein koko vuoden tarpeiksi. Tämä kuva on toissa vuodelta, tänä vuonna ei tarvinnut vilttejä!!!


Ja tälle kesälle löytyi onneksi uusi ahmimisromaanisarja, viime kesän Potterin jälkeen oli puoliksi huolissani, mistä uusi koukuttava kirjasarja... Twilight! Oh! Vajaassa kahdessa viikossa ahmin 3 voluumia sarjan neljästä. Nyt pitäisi vielä löytää se neljäs, mutta samannäköisenä punareunaisena pokkarina kun nuo edelliset, jotta on sitten kivannäköinen rivi hyllyssä... ja tietty englanninkielisenä! Lounastauolla luen nyt sitten tuota Edwardin näkökulmaa. Innolla odotellaan Midnight sun-kirjaa!

Tämä toinen päivä töissä ei ole ollut juurikaan sen selväjärkisempi kuin ensimmäinenkään. Huominen mennee samassa usvassa. Mutta. Uusi syysurakka taas odottaa tekijäänsä, eikä sitä parane jäädä tuolilleen lekottelemaan, sen edestää löytää minkä odottamaan jättää.

"No-poo" ja "eko-poo" kokeiluista

Olen jatkanut luonnonmukaisten shampoiden kokeiluja, uusin testipullo on Laveran Basis Vital Shampoo. Tämä on mielestäni jo ehkä hieman vahvaa ainetta, ensi kokeilun jälkeen hiukset tuntuivat kuivilta ja jopa takkuisilta, mikä on minulla harvinaista.

Eniten olen nyt käyttänyt ihan shampoojauhetta, jota en silloin aiemmassa postauksessa kehunut... No, tuoksu ei ole edelleenkään minulle sopiva, mutta olen oppinut "peittämään" sitä laventelin eteerisillä tipolla tai tummansuklaantuoksuisilla tuoksutipoilla. Mutta hiukset ovat sillä hyväntuntuiset, niinkuin shikakaillakin. Olen oppinut käyttämään shampoojauhetta tehokkaammin, nyt pesutulos on parempi kuin aiemmin. Nesteen voi tehdä ihan kuin ohjeessa lukee, ei tarvitse olla paksumpaa, nestettä ja päänahkaa kannattaa vain hieroa reippaammin kuin tavallista pesunestettä, tuo mekaaninen puhdistaminen auttaa. Ja pesun voi toistaa halutessaan/tarvittaessa. Oikeassa no-poo-tavassahan kai tuo päänahan hierominen on oleellisen tärkeää.

Toinen suosikki on edelleen Blueberry Living-shampoot. Olen kokeillut jopa Karawan Aleppo oliiviöljysaippuaa hiuksiin, mutta se kokeilu ei sopinut, ainakaan pitkille hiuksilleni, vaikka muuten rakastankin tuota saippuaa! Sillä voi puhdistaa koko kropan kasvomeikeistä varpaisiin asti! Ihanaa ainetta!


Ostin tuossa männä viikkona kilon pesupähkinöitä, täytynee joku kaunis päivä keitellä niistä pesunestettä ja kokeilla sitäkin sitten shampoona...

Se, joka vanhoja muistelee...

Olen ollut muutaman päivän matkalla menneisyyden sokkeloissa ja kulutellessani vikatyöviikon tunteja, olen etsiskellyt netistä kaiken maailman infoa entisistä kaukoihastuksista. Ah, kuinka totuus on julmaa... ja tieto lisää... latistumista...

Ensirakkauteni Richard Hatch on jäänyt nalkkiin 25 vuotta sitten näyttelemäänsä scifi-sarjaan ja järjestää itseilmaisu-itsensä löytämis-lässynlässyn-seminaareja (voi elämä!). Mutta voi siis sun seitsemän kuinka ihana se silloin oli...

Numero2 Kyle MacLachlan harrastaa golfia... onneksi sillä on sentään hauskannäköisiä koiria! Ja rakastaa viinejä, jee, me too! Good for you Kyle!!!

Vuoden 1992 kesällä kuuntelin korvat ruvella Lou Grammin levyä "Long hard look" ja hui sentään minkä näköinen mafiasetä siitäkin on tullut eikä äänikään ollut entisensä! Tosin hänellä on ollut vakava aivokasvain, joten se selittänee ihmisen joutuisan vanhenemisen. Onneksi hän kuitenkin on selvinnyt koittelemuksistaan ja jaksaa porskuttaa.
No, entäs Patrick Swayze, tämän tarinanhan nyt tietävät kaikki... huokaus... Kuinka me kaikki vanhennutaan... Mut siis mä olen edelleen saman näköinen kuin 2-kymppisenä... Tosin juuri kukaan, joka on mut silloin tuntenut ei ole moista ihmettä nyt todistamassa... joten olen vapaa väittämään tämän totuudeksi! Right!?

Siis hetkinen, kaikki nuo ylläkuvatut kaverit, siis Louta lukuunottamatta, ovat kuin veljeksiä... Meitsillä taitaa olla ihan selvä miesmaku, heheh. Ja kotona odottaa ihan oma kiharatukkainen tumma adonis=))))) iiikkk!!!! Pusi hani! Mä tiedä, että sä käyt aina välillä lukemassa. Romantiikka rules!

Disco night!!!

Jostain syystä eilen körötellessäni kotiin työpäivän jälkeen pohdiskelin, mitä musiikkia kuuluisi parhaaseen tanssi-iltaan, siis jos joskus vielä kävisin discoilemassa...

Tässä parhaat töppösen tutajaiset meikäläisen mielestä:

ABBA: Gimme gimme gimme
Crazy town: Butterfly
Destiny´s Child: Bootilicious
Gyllene tiden: Sommartiden
Infinite mass: Bullet
Kiss: I was made for loving you
Tomas Ledin: Sommaren är kort
Prince: Let´s go grazy
Rainbow: I surrender
Survivor: Eye of the tiger
Van Halen: Jump

Ja sokerina pohjalla kaikkien tanssilattiahinkkausten äiti:
George Michael: Careless whisper

Tällä listalla ei ole välttämättä mitään tekemistä sen kanssa onko biisi itsessään lemppari, se mitä tykkää selvinpäin kuunnella ja saada fiilarit on ihan eri asia kuin se mitä haluaa kuulla kun riehuu tanssilattialla niin, että korvikset lentää päästä. Vaikka listat voivat hetkellisesti leikata toisiaan...

Täytyy täydentää listaa sitten kun muistini suostuu taas toimimaan, useampi hitti jäi mittamatta, joten lisään niitä sitä mukaan kun muistan, jos muistan...

Kun aloin sitten muistelemaan vanhoja, muistelin myös ensi-ihastuksia, siitä tuli mieleen Kyle MacLachlan, josta tuli mieleen Twin Peaks, josta tuli mieleen kirsikan varren solmiminen. Ostin eilen kirsikoita, jotka nyt söin loppuun ja päätinpä kokeilla itsekin, kun en aikaisemmin ole, ja onnistuin! Ei se nyt niin kamalan vaikeaa ollut, mutta oletan, ettei kovin viehättävän näköistä, jos siis joku olisi nähnyt naamani...

Herkkuperunasalaattia

Yksi pravuureistani taitaa olla perunasalaatti. Se ei ole koskaan juuri eksakt samanlaista joka kerta, aineksiset vaihtelevat fiiliksen ja kaapeissa olevien tarvikkeiden mukaan. Tässä kuitenkin perusohje, tarveaineiden määriä ja itse aineksia voi vaihdella maun ja saatavuuden mukaan...

Perustarveaineet perunasalaattiin:

perunaa, uutta tai vanhaa
(joskus laitan porkkanaa, mutta se ei yleensä saa suosionosoituksia)
sipulia, kevät-, puna- tai tavallista sipulia
suola- tai maustekurkkua (tai voi jättää pois tai laittaa osan tuorekurkkuna)
omenaa jos haluaa, syksyisin ja talvisin laitan useammin omenaa kuin kesäisin...
rucolaa (joskus on joskus ei...)

Tärkein eli kastike:

oliiviöljyä
sinappia, Meiran tai Dijon, riippuu hienosteluasteesta:)
hunajaa tai sokeria (määrä riippuu sinapin sokerisuudesta, jos on esim hunaja dijon-sinappia, laitan hunajaa vähemmän)
(suolaa)
mustapippuria
tuoretta tai kuivattua valkosipulia
tuoretta tai kuivattua persiljaa

jos on saatavilla tai haluaa vaihtelua:
tuoretta oreganoa, ruohosipuli tms.

Perunat keitetään ja sillä aikaa pilputaan sopiviksi sipuli ja mahdolliset kurkut ja omenat. Sekoitetaan kastike ja maistellaan ja maustellaan. Kun perunat kypsiä, ne paloitellaan kuumina ja laitetaan kaikki tarveaineet sekaisin. Lorruutellaan kastike päälle ja annetaan maustua. Älä laita jääkaappiin vaan tämä on tarkoitus syödä lämpimänä tai haaleana.

Kun grillatut makkarat, lihat tai esim. savulohi on valmiit, lisää puhdas ja hieman silputtu rucola salaattiin ja ei kun kimppuun käy!

Farewell Michael

Hälsningar från Stockholm!

Töissä on viime kuukauden ajan ollut niin kiirettä, etten ole juuri ehtinyt ajatuksia laitella muistiin. Vaikka niitä, uskokaa tai älkää, on kuitenkin pääkopassani pyöriskellyt...

Kevään mallisto on nyt saatu pulkkaan ja väki matkaa maailmalla sitä myymässä, minä voin valmistautua odottelemaan kesälomaa ja ehkä vähän etsiskellä ideoita seuraavaan syksyyn.

Kävimme J:n kanssa viime viikolla pienellä happihyppelyllä Tukholmassa, minulle se oli hiukkasen lomaan yhdistettyä ideamatkailua. Edellisestä Tukholman vierailusta onkin jo minulla noin 12v! Kylläpä se oli mukava ja leppoisa kaupunki, palaamme sinne varmasti pian uudestaan! Ja vintage-mekkojen luvattu maa! Nyt varsinkin oli aivan loistavat tilaisuudet täyttää kaappinsa toinen toistaa hauskemmista ja aina-ah-niin-ikityylikkäistä aidoista klassikoista! Harmi vaan, että tili ja visa olivat lähellä nollaa. No, tulipahan sitten harkittua tarkemmin mitä osti.

Tässä mekko-ostokset! Ruskea ruotsalainen Kerema-mekko maksoi 100kr, siihen voisi kuvitella ruskean leveän punosvyön, kunhan löydän sopivan. Indiskasta tosin löysin alesta joustavan leveän vyön, mutta se on musta, eikä se väri sovi tähän murrettuun värifantasiaan. Kumpa löytäisin samanlaisen ruskeana...


Leigil-lontoolaisdesingmekko:) maksoi 325kr, siinä käytin hopeanväristä punosvyötä eilen, eli se tuli jo testattua, sain osakseni ooh-aah-ihasteluja heti kun aamukahville pelmahdin! Syksyllä ajattelin asustaa mekon harmaalla poololla ja farkuilla, kuvittelisin, että toimii!

Päätin muuten aloittaa keräämään "rumia" pikku lautasia; pöydillähän leijailee aina kaiken maailman pikkutilpehööriä, joita voisi keräillä söpöille tasseteille. Matkan saldo = kaksi pientä tinalautasta ja yksi isompi neliskulmainen sinivalkoinen posliinilautanen, joka on varmaan ollut alunperin jokin pikkusuolaisen lautanen, ehkä siinä ollut joskus namia silliä?:) Tässä posliinilautanen jo käytössä "tilpehööripidikkeenä", soikea, pykämäinen rannerengas on myös Tukholman tuliaisia, J osti sen minulle antiikkiliikkeestä, se on ihana, kiitos hanille!!!

Tässä matkan speksit lyhykäisyydessään:

-lähtö maanantai-iltana klo21; ok, mutta seuraavan kerran aikasempi lento
-paluu torstai aamuna lo12; ei kiva, kun joutui nousemaan niin aikasin, mutta minkäs teet kun oli yli satasen edullisempi hinta lentolipulla!
-hotelli Scandic Malmen Södermalmin ja SoFon kulmilla; hyvä sijainti, lyhyt matka SoFoon ja sopiva kävelymatka vanhaan kaupunkiin. Hotelli ei ollut mikään luksus, mutta siisti ja aamiainen oli suorastaan loistava! Taksitolppa hotellin edessä.

-tulimme kaupunkiin illalla Arlanda Expressillä juna-asemalle ja siitä taksilla hotellille, juna 250kr ja taksi muistaakseni alle 200kr.
-aamulla hurautimme 400kr suoraan lentoasemalle, kun taksimies ehdotti, että olisi ihan yhtä edullista, mot.

-hyvää ruokaa!!! Ehdimme käydä syömässä ÖK:ssa, Murisakissa ja Jimmys Steakhousessa, kaikki erilaisia ja kaikki suosittelemisen arvoisia. Sekä sekalaisissa kahviloissa ja pikku pubeissa, joita Södermalmin puolella on joka korttelissa. Ja monen monta kivaa ravintolaa ja kahvilaa jäi kokeilematta...

-tavoitteena oli mennä lunchille tms. ravintolaan nimeltään Pontus by the Sea, Mukilaan jääneen koirulimme P:n kunniaksi, mutta koska kaupungissa kilvoiteltiin juuri jotain purjehdusjuttua, koko itäranta oli suljettu, seuraavaksi kerraksi jäi siis jotain tekemistä Vanhan kaupunginkin puolella, muuten taidamme jättää sen väliin.

-minulla oli kunnianhimoinen ajatus, että ehtisimme/jaksaisimme käydä tutustumassa johonkin jazz tai blues-klubiin, mutta se jäi, ehkä seuraavalla kerralla sitten sekin

-seuraavan kerran voi viipyä viikonkin ja tutustua Södermalmin lisäksi muihinkin kaupunginosiin. Ja varata reilusti valuuttaa!!!

Kevään ensi hortoilut!

Kävin viime viikolla ensi kerran hortoilemassa eli keräämässä hortaa eli villivihanneksia lähimetsässä, tai oikeastaan lähiniityllä. Samalla kun Pontus istuskeli nummella haistelemassa ilmassa lipuvia tyttöjen tuoksuja, minä napsin kumihanskoin nokkosten nipukoita paperipussiini. Kotona huuhtelin nuput hyvin useampaan kertaan, ryöppäsin pikku tilkassa vettä ja valutin, pilpoin pieneksi ja lisäsin nokkossopan alkuun. Mukaan kovaksi keitetty luomumuna ja ihanaa ruislimppua voilla ja vahvalla juustolla, nam!


Nokkossoppa

n. 1l tuoreita nokkosia
n. 1l luomumaitoa
1 dl vehnäjauhoja
herbamarea (tai ihan suolaa)
pippuria
muskottipähkinää
(voita ja kermaa mauksi jos haluaa)

Kiehauta suurinosa maidosta kattilassa. Sekoita/vispaa loppuun, ehkä pariin desiin kylmää maitoa, vehnäjauhot. Kun maito melkein kiehuu, lorota maito/vehnäjauho-seos sekaan ja sekoita koko ajan, kiehauta. Mausta ja lisää esikäsitelty nokkossilppu sekaan. Valmis!

Ostin vuohenjuustokimpaleen eilen ja tarkoituksena olisi seuraavaksi kokeilla jonkinlaista sörsseliä siitä ja vuohenputkesta... Ja kunhan löydän paikan, jossa kasvaa horsmia, keräilen niitä ja testaan jälleen niitä parsan tapaan laitettuna. Joitain hortoilun aloittamisvihjeitä ja reseptejä villivihanneksista löytyy täältä.

Pikaruokaa a la Lettu

Joskus ruokapöytäkeskusteluissa tulee eteen kysymys; mikä on bravuurisi? Minun spesialiteettejani ovat "mitä-kaapista-löytyy"-härdellit, niistä on yleensä paha kertoa mitään reseptejä. Olen jotenkin tykästynyt tähän ruuanlaittotapaan; katsotaan mitä löytyy ja heitetään kamat kasaan. J patistaa onnistuneiden kertojen jälkeen laittamaan ylös reseptin, mutta harvemmin sitä tulee tehtyä, se tavallaan vie viehätystä haasteelta...

Harvemmin tulee ostettua ruokaa kaupasta vartavasten jotain tiettyä ruokalajia varten. Koitan aina pitää kaapissa kaikkea peruslempitarvikkeita. Meiltä löytyy aina liuta säilykkeitä, kuivattuja vihanneksia, riisit ja linssit ja muut, tomaattia ja sipulia ja jääkaapista kaikenmaailman mausteiden lisäksi yleensä paprikaa ja parsakaalia. Noin niinkuin lyhyesti sanottuna.

Tässä nyt yksi viimeaikaisista suosikkipikaruuista, joka on heitetty kasaan kaapista löytyvistä. Kaikki ainekset ovat meidän perheen suosikkeja.

Parsakaalipapusalaatti

1 kerä parsakaalia

1 tölkki kidneypapuja suolaliemessä

1 punasipuli

sweetchili-kastiketta

valkosipulia

mustapippuria

luraus oliiviöljyä tai jotain yrttiöljyä

Kypsennä annospaloiteltu parsakaali al dente (itse kypsytän mikrossa kun on oikein kiire saada murua rinnan alle), suikaloi punasipuli, valuta nesteet kidneypavuista. Yhdistä kaikki, parsakaali saa olla kuumaa, ei haittaa. Lörtsäytä sweetchili-kastiketta maun mukaan, joukkoon myös valkosipulia, joko tuoreena tai kuivattuna, sekä mustapippuria. Muiden mausteiden, lisä-chilin tai yrttien, kokeilu sallittu. Öljykin on vapaavalintainen, tuo vain mielestäni hiukkasen pyöreyttä maulle. Voi antaa muhia pöydällä jonkun aikaa tai voi syödä heti. En tiedä miltä maistuu seuraavana päivänä, luulisin, että hyvältä, ei ole koskaan jäänyt yli... Olen monasti lisännyt salaatin päälle edelliseltä päivältä ylijääneitä aineksia, tänään esim. eilisestä jääneet pari pihviä ohuiksi suikaloituna. Edellisen päivän ylijäämä grillibroilerifileet suikaloituina ajavat myös asian. Hyvyyttä!

Lista

Nappasin jostain blogista taas tällaisen turhanpäiväisen listauksen. Se mikä näissä on mielestäni mielenkiintoista on se, että sitä joutuu tiivistämään elämänsä asioita pieneen pakettiin, se voi herättää pohdintaa, onko asiat, arvot, päämäärät kohdallaan... Muuten nämä ovat ajantappoa ja teinihihittelyä. Mutta olkaamme mieleltämme nuoria ja tehkäämme testi:

35 Kysymystä
VASTAA VAIN YHDELLÄ SANALLA!

1. Missä kännykkäsi on? Sivupöydällä
2. Puolisosi? Töissä
3. Hiuksesi? Kiharalla
4. Äitisi? Päiväunilla?
5. Isäsi? Pihamaalla?
6. Suosikkisi? Kotithairuoka
7. Unesi viime yönä? Lyhyet
8. Mielijuomasi? Kotimehu
9. Unelmasi/tavoitteesi? Vapaudentunne
10. Missä huoneessa olet? Työhuoneessa
11. Harrastuksesi? Ekoilu...
12. Pelkosi? Onnettomuudet
13. Missä haluat olla 6 vuoden päästä? Omakotitalossa
14. Missä olit viime yönä? Sängyssäni
15. Jotain, mitä sinä et ole? Verkostoituja
16. Muffinssit? Helppoja
17. Toivelistalla? Budjettitasapaino
18. Paikka, missä kasvoit? Meriniemi
19. Mitä teit viimeksi? Pähkäilin...
20. Mitä sinulla on ylläsi? Nilkkurit
21. Televisiosi? Littana
22. Lemmikkisi? Koirakoirakoira!!!
23. Ystävät? Kaikonneet...
24. Elämäsi? Tasapainoista
25. Mielialasi? Puoli-innostunut
26. Ikävöitkö jotakuta? Joskus
27. Auto? Diesel
28. Jotain, mitä sinulla ei ole ylläsi? Aurinkolasit
29. Lempikauppasi? Sekametelitilpehöörihelvetti
30. Lempivärisi? Vihreä
31. Milloin nauroit viimeksi? Pääsiäispaluumatkalla
32. Milloin viimeksi itkit? Aamulla
33. Paikka minne menen yhä uudelleen ja uudelleen? Rantaan
34. Henkilö, joka spostittaa minulle säännöllisesti? Nettikaupat
35. Lempiruokapaikka? Wagamama

Color In Dress

Hauskuutta hame päällä!

Kuvat täältä http://design-milk.com/color-in-dress/

harmittaa...

Etsin taas inspiraation lähteitä ja katselen pitkin nettiä kauniita asioita... Seurailen säännöllisen epäsäännöllisesti joitain käsityöläisblogeja ja nettikauppoja. Ihmisiä ja juttuja, joita he tekevät pienillä kätösillään. Siis, MITEN IHMISILLÄ ON AIKAA TEHDÄ KAIKKEA KIVAA!!!??? höh...

Aamulla herää, heittää itsensä kuosiin, koira kanssa lenkille ja sitten töihin, lääh-puuh-puurtamista, sitten kotiin ja lenkille ja/tai kauppaan ja/tai ruuanlaittoa ja/tai siivoilua/kaaoksen hallintaa = lopen uupunut --> sohvalle koira kainalossa, parin tunnin päästä pesulle ja nukkumaan ja taas kaikki uudestaan. Miten mun ois tarkoitus ehtiä tekemään kaikenmaailman ihania harrastuksia! tupla-höh...

Kaapissa ruostuvat ompelukone (joka on varmasti ihan oikeasti sisältä ruosteessa koska on 60-luvulta enkä ole käyttänyt sitä ainakaan 5 vuoteen) ja saumuri, neulekone, tekemistään odottavat korukivet, kosmetiikan ja saippuan raaka-aineet, kohta on kevät ja siemenet hyllyllä hinkuu päästä pihalle (joka on kesken) kasvamaan... ja ja... tripla-höh...

Mistä nettikaupasta saisi ostettua lisää tunteja päivään? Vai pitäiskö sijoittaa kaikki liikenevät pennoset lottoon, voisi lopettaa päivätyöt, jäisi aikaa parempaan...!

Lunch talk

Toissa viikolla tein työpaikan vieressä olevassa lähikaupassa uuden tuotelöydön; luomusalaattikimaran! Tuote ei ole suomalainen, Italiasta muistaakseni, mutta näin työpaikkaruokailijalle kätevä, ja saanhan ainakin yhden hyvän, se on tosiaan luomua! Rasia sisältää rucolaa, vuonankaalia, pikkulehtisalaattia, semmoista punaista rapeaa salaattia, jonka nimeä en nyt muista ja porkkanaraastetta.

Tällainen lounassalaatti syntyy siis:

1/3 luomusalaattirasiasta (ei lapun mukaan tarvitse huuhtoa, mutta huuhtelin hieman kuitenkin)

muutamasta kirsikkatomaatista (suomalaista ja luomua)

suomalaisesta kurkusta (ulkomaalaista en osta, maistuu mielestäni aina pahalta)

tuoreista herkkusienistä (rakastaa!)

fetakuutioista yrttiöljyssä, käy kastikkeesta

broileripullista (en löytänyt falafelpullia pakkasesta, joten otin sitten näitä...)

sweet-sour-kastikeesta, tämäkin käy salaatinkastikkeesta (rakastaa!)

ruisnäkkäristä

Lisäksi lasillinen vettä tai oikeaa marjamehua ja hyvä jännäri (minulla on jo varmaan vuoden päivät, jos kauemminkin, ollut tapana avata kirja lounaalla naistenlehtien sijasta. Vajaassa puolessa tunnissa ehtii sivun jos toisenkin ja saa aivoille vaihtelua)!

Annoksen kokoamiseen menee vähemmän aikaa kuin valmiskeiton lämmittämiseen mikrossa.

Salaattirasiasta ja kaikista muistakin listan aineksista saa aikaiseksi kolmen päivän salaatit, kätevää! Ja namia! Ja vaihtelumahdollisuuden ovat rajattomat omien mieltymyksien mukaan!

itseasiassa ei ollenkaan "no poo"...

Lisäys vain tuohon edelliseen postaukseen; enhän minä oikeastaan ole edes ollut "no-poo" kokeilulla... Siinähän on tarkoitus soodapesujen kautta siirtyä täysin vesipesuun. Se ei tule olemaan meikäläiselle vaihtoehto. Täytyy myöntää, etten ole koskaan nähnyt kuontaloa, jota ei olisi shampoolla tai vastaavalla aineella kuukausiin pesty, miltä ne oikeasti näyttävät ja tuoksuvat? Uskoisin, että pelkkä vesipesu käy niille, joilla on kuiva tai hyvin kuiva päänahka eikä vahvaa ominaishajua. Voin hyvin kuvitella, että noin niinkuin länsimaiseen parfyymiyhteiskuntaa tottuneena haisu voisi olla liikaa, niin itselle kuin kanssakulkijoille... Ehkä en nyt kuitenkaan kaipaa takaisin kivikaudelle...

Lueskelin jokin aika sitten Kemikaalicocktail-blogista kommentin "normaalin" hammastahnan aiheuttamasta jonkinlaisesta allergisesta reaktiosta. Olen muutaman viikon käyttänyt Logodentin Piparminttu-hammasgeeliä ja kokeilin toissa iltana tavallista hammastahnaa kun sitä vielä sattui kaapissa olemaan. Pahempaa tuhoa en saanut aikaseksi, mutta täytyy myöntää, että jonkinlaista kirvelyä ja kuumotusta tunsin minäkin ikenissä ja huulissa. Muutenkin olen mielelläni ilman noita kaupan tahnoja, olen kuullut niissä olevan jonkin ainesosan edesauttavan aftojen syntyä, niitä en enää suuhuni halua! Mitä enemmän näistä kosmetiikan kemikaalien aiheuttamista ongelmista kuulee, sitä kamalammalta tuntuu, että sitä on sen kolkyt-ja-risat vuotta käyttänyt kaikkea schaibaa... Mitä vahinkoa olenkaan itselleni ehtinyt aiheuttaa?

"No-poo" kokeilun seurantaa

Odottelen mielenkiinnolla Kemikaalicocktail-blogin soodapesutestin tuloksia. Kokeilin soodalla hiusten pesua myös itse muutama kuukausi sitten, noin parin viikon aikana, mutta en pitänyt itse soodalla pesemisestä enkä pesutuloksesta, joten jätin sen kokeilun. Soodaa käytän kyllä edelleen kainaloon, kahdessa muodossa.

Nyt olen löytänyt aika mukavan tasapainon vaihtelemalla sekalaisia ei-perinteisiä-hiustenpesutuotteita.

Lähtökohtana minulla oli

1) halusin päästä eroon sodium lauryl/laurenth sulfaatista ja muista kovista kemikaaleista, muoviyhdisteistä ja silikoneista

2) halusin löytää parannusta joihinkin iho-ja hiuspohjaongelmiin

Luonnolle aiheutuvia kosmetiikkakemikaaliongelmia en lähde tässä purkamaan, lähtökohtanani on omakohtaisissa ongelmissa ja niihin avun etsimisessä ja löytämisessä!

Minulla on yliolkapään pituiset, hyvin paksut hiukset, siis itse hiukset ovat paksuja ja karheahkoja, ja niitä on myös paljon. Väri on luonnostaan vaalea (joskus laitatan niihin raitoja, ennen ihan koko pään värjäystä yms.) sekä hieman luonnonkihara. Koskaan en ole ollut hiustuotteiden ja -laitteiden, vahojen, vaahtojen, lakkojen ja kihartimien yms, suurkuluttaja, joten hiuslaatuni on ollut hyvä, ei edes juuri kaksihaaraisuutta. Tosin latvat aina kuivat ja pää aina rasvainen, siis lähtökohtaisesti.

Hiuspohjan ongelmiani olivat ennen kokeilujen aloittamista:

1) rasvoittuminen -> siitä seuraava jatkuva peseminen -> selvä päänahan ärtyminen ja kutiaminen

2) talvisin vaivaava sähköistyminen

Rasvoittuminen on ollut aina suurin ongelma mutta vaikka sähköistyminen ei ehkä kuullosta kovin isolta ongelmalta, kyllä se ongelma kuitenkin oli. Muutama talvi kärsin jatkuvista sähköiskuista, jopa niin jatkuvasti, että vaistomaisesti aina koskiessani mm. autoa, käteni nyki kun odotin jo automaattisesti sähköiskua, joka sitten tulikin, joskus isompi, joskus pienempi. Tämän lisäksi tukka oli aina enempivähempi pystyssä ja jouduin lisäilemään runsaasti hoitoaineita ja silikoniviimeistelyaineita, josta myös seurasi jatkuvaa pesuntarvetta, koska hiukset näyttivät alle päivässä likaisilta.

No, paljastan jo tässä vaiheessa oman "testini" tulokset: hiukseni eivät nykyään rasvoitu niin pahasti enkä ole kärsinyt sähköiskuista tai sähköisyydestä koko talvena! Jee!

Olen käyttänyt vaihtelevasti seuraavia pesutuotteita; Blueberryn shampoita, Urtekramin savishampoota, Ekolon Luonnonmukaista shampoojauhetta ja Shikakai-jauhetta. Helpointa näistä on tietysti käyttää Blueberryn ja Urtekramin nestemäisiä shampoita, Ekolon jauhetta ja Shikakai-jauhetta pitää ensin sekoittaa sopivaan määrään veteen jossain erillisessä astiassa.

Hieman plussia ja miinuksia tuotteista: (kaikki ovat lähtökohtaisesti lisä-, väri- yms. säilöntäainevapaita, joten en perehdy ainesosa- tai valmistuspuoleen)

Blueberryn shampoot:

+helppo käyttää

+ihanat tuoksut

+kotimaista ja syntymäpäikkakuntani lähistöllä valmistettua

+ihanan ystävällistä palvelua

-todella rasvaisen kuontalon pesuun tarvitaan pesun toisto

Urtegram savishampoo:

+ihana raikas tuoksu (rakastan minttujen tuoksuja!)

+pesee rasvaisen tukan aika hyvin

-useamman kerran peräkkäin käytettynä jää hieman tahnea fiilis hiuksiin, vaikka ne tavallaan tuntuvat puhtailta ja näyttävät puhtailta... silti välillä kannattaa vaihdella eri tuotteiden kanssa

Ekolon shampoojauhe:

+ekologista luonnontuotetta...

-kamala haju, jos rakastaa intian basaarin vaatteiden hajua, rakastaa myös tätä, minä EN, mutta aion käyttää jauheen kuitenkin... ole lisännyt pisaroita eteeristä öljyä joilla peittää tuohaju, mutta en ole löytänyt vielä täydellistä hajunpeittäjää

-ei mielestäni pese kovinkaan hyvin, ainakaan käyttöohjeiden mukaan käytettynä, ehkä voisi tehdä paksumman tahnan ja käyttää Shikakain tapaan... hmm kokeillaan

-taitaa hieman tummentaa vaaleita hiuksia, sopinee siis paremmin tummakutrisille

Shikakai-jauhe:

+paras pesutulos! Tällä hetkelläkin nautiskelen ilmavista kutreista eilisen pesun jälkeen, tosin todella rasvaiset hiukset peseytyvät hieman huonommin, joten kannattaa käyttä Shikakaita kun on vain päivän tai parin pesemättömät hiukset, ei rasvaisemmat

-eilen koin karvaasti miltä tuntuu kun nestettä menee silmää, kirveli niin maar kamalasti! ja silmämunan pinnalla on vieläkin turvonnut läikkä, se ei tosin tunnu miltään enää...

-taitaa hieman tummentaa vaaleita hiuksia, sopinee siis paremmin tummakutrisille

Vaikka Shikakailla on vähän plussia, sen plussa on isompi kuin muiden. Mutta... useita muita ekologisempia shampoita on minulla vielä kokeilematta ja sekös hykerryttää! Olen vaihtelunhaluinen kokeilija ja on hauskaa testailla aina uutta kosmetikkaa. Mutta nykyään harrastan tätäkin sanoisko vastuullisemmin, ei enää uusia ja uusia tuotteita sen varjolla, että vanhat jäävät käyttämättä... Eikä todellakaan enää tavallista kosmetiikkaa!!!!

Nykyään pesen hiukset noin joka toinen päivä, haluan, että ne ovat puhtaan näköiset joka päivä. Voisin varmaankin olla ehkä joskus kolmisenkin päivää ilman, mutta silloin tullee jo hieman tunkkaista tuoksua, joka häiritsee. Joskus pesaisen aamulla vain otsiksen! Kuulostaa ehkä hölmöltä, mutta toimii mulla, helpommalla siisti look, koska otsis rasvaantuu meikäläisellä ekaksi.

Hiustenhoitoaineille olen saanut jättää hyvästit! Ei sähköisyyttä, ei takkuja (ei niitä kyllä ennenkään ollut)-> ei tarvetta hoitoaineille. Silloin tällöin sipaisen jojobaöljyä latvoihin samalla kun levittelen sitä kasvoihin, se on riittänyt. Kaikki ongelmat eivät ole kuitenkaan hävinneet, hiuspohjani on edelleen rasvoittuva ja jonkinlaista köhnää sieltä löytyy edelleen, mutta olo kuitenkin helpompi kuin ennen.

Olen todella tyytyväinen! Ja ehkä samalla pelastan pienen palan maailmaa...

Hanille!

Minulle tulee Finnkinon uutislehtinen. Siellä esiteltiin uusi suomalainen elokuva "Toinen jalka haudasta". Se vaikutti ihan mielenkiintoiselta, voisin jopa sen katsoa, jos sopiva tilaisuus itsensä ilmentäisi. Suomalaiset elokuvat eivät yleensä kiinnosta, paitsi vanhat, komisario Palmu tai muita sen semmoisia...

Tartuin elokuvan esittelyn viimeiseen lauseeseen, joka on elokuvan päähenkilön Visan lausuma:
"Eiks ihmisen elämä oo aina liian lyhyt? Sormia kun napsauttaa niin se on ohi ja sitä vaan kysyy: Valitsinko mä oikein? Rakastinko mä oikeaa ihmistä?"

Jos minä olisin juuri nyt kuolemani edessä, voisin vihdoinkin, ensimmäistä kertaa elämässä sanoa, hetkeäkään miettimättä; kyllä, kyllä! Pusu hanilleni!

Kymmenen kysymystä

Seurasin joskus tv:ssä kai vieläkin pyörivää sarjaa "Tähdet kertovat". Joka ikisen näyttelijän ylimaallinen suitsutus alkoi pian jurttimaan, joten lopetin seuraamisen. Koska kaikki aina rakastavat kaiken maailman listojen tekoa, teenpä jonkun sitten minäkin, hehe. Tämä tuli sitten jostain syystä mieleen, joten:

Bernard Pivot'n kymmenen kysymystä:
(käytän nyt suomennoksia, koska muutenkin olen valinnut suomenkielen blogikielekseni)

Mistä sanasta pidät eniten? hani
Mistä sanasta pidät vähiten? teknologiayhteiskunta, digiosaaminen, konsultointitoimeksianto... yms. kaikki samanhenkiset sanahelinät, joissa ei ole oikeaa sisältöä, ne ei oikeasti tarkoita yhtään mitään... huokaus
Mikä sytyttää sinut (turn on)? Jokin uusi käsintekeminen ja siihen uppoaminen. Viimeisimpiä innostuksen kohteita oman kosmetiikan valmistus ja korujen teko. Käsillä tekeminen.
Mikä sammuttaa intosi (turn off)? Kuoliaaksi analysoiminen!
Mikä on suosikkikirosanasi? Mitä, enhän mä kiroile! Hitto vie...
Mitä ääntä rakastat? Koirani tyytyväinen möhinä kun se asettuu kainaloon...
Mitä ääntä inhoat? Kaikkia kovia, kimeitä, äkillisiä, ihan mitä vain "vääriä" ääniä.
Mitä muuta kuin omaa ammattiasi haluaisit kokeilla? Haluaisin valmistaa juustoja ja saviesineitä jossain ihanassa eteläeurooppalaisessa maaseutuidyllissä, metsiä, niittyjä, peltoja, merta, kukkia, yrttejä, kaiken kauniin ympäröimänä, luonnonlapsena, kelloon tuojottamatta! Tai sitten jossain kivassa pienessä, jälleen, eteläeurooppalaisessa kaupungissa Suomi-kauppaa pitämässä; suomalaista desingia ja luontaiskosmetiikkaa ja muuta pientä ihanaa, koruja ja vaatteita ja huonekaluja...

Missä ammattissa et haluaisi olla? Konttorihommissa... taulukoita ja numeroita... kylmiä väreitä... yök...
Jos taivas on olemassa, mitä toivot Jumalan sanovan sinulle saapuessasi Taivaan porteille? Hei kultaseni, tulithan sinä sitten kuitenkin! Tervetuloa! ...tai ei tarvi välttämättä sanoa yhtään mitään, voisi vain hymyillä ja halata... rakkauden vain tuntee

Kaakaota!

En tiedä miksi, mutta tänä aamuna muistelin miltä kaakao maistuu Espanjassa. Viimeisimmän kerran kävin Espanjassa pari viikkoa sitten ja tällä matkalla tuli vedettyä muutaman kerran kaakaot. Kuumaa, tummaa, paksua nektaria!

Koitin siis etsiä reseptiä, jolla voisin valmistaa kaakaota kotona! Tällaista reseptiä ajattelin, ehkä jo ensi viikonloppuna, kokeilla!

SPANISH HOT CHOCOLATE eli latino kuumana:) hehe...

4 l maitoa, varmaankin mitä rasvaisempaa, sitä parempaa, ja luomua!

1,25 dl vettä

1,25 dl makeuttamatonta kaakaojauhetta, luomua!

2,5 dl sokeria, intiaanisokeria tai jotain semmoista voisi kokeilla

7 rkl maizenaa, löytyyköhän tätä luomuna, hmmm...

Sekoita ensin kaakaojauhe ja sokeri. Voisi käyttää siivilää, jottei jää klimppejä. Sitten kattilassa vispataan veteen maizena kunnes täysin sekoittunut. Lisätään vähän kerrallaan kaakao/sokeriseosta. Kun kaikki on tasaisesti sekaisin ja pastamainen koostumus saavutettu, mieto lämpö päälle levylle ja sitten sekoitellaan maitoa joukkoon pikkuhiljaa. Kun kaikki maito on sekoitettuna kattilassa, keitellään n.10min hiljalleen, koko ajan sekoitellen. Kun seos on saavuttanut löysän vanukasmaisen konsistenssin, se on valmista ja kattilan voi siirtää levyltä pois. Kaakaon pitäisi olla nyt tasaista ja kiiltävää. Voi antaa seisahtaa/muhia pienen hetken ennen tarjoilua. Tästä määrästä pitäisi tulla 6 annosta.

Espanjassahan tähän perinteiseen aamupalaan tuikataan churroja, rasvassa uppopaistettuja ja joskus jopa sokerissa pyöriteltyjä tikkumaisia munkkeja, mutta minä en niistä niin perusta. Suklaa suklaana! No, kypsyä kirsikoita tai mansikoita voisin ehkä dipata tähän herkkuun... Aaaaahhh......

Lisäys jälkikäteen:

Kaakaosta tuli herkkua, vaikka koittaessani laskeskella oikeita määriä, laitoin sokeria liikaa. Ja tietenkin maizena jäi hieman klimppiseksi... Mutta J kehui, kuinkas muuten, ihana mies!

Seuraavalla kerralla teen seuraavasti: laitan maidon kattilaan kuumenemaan ja sekoitan maizenan kylmään vesitilkkaseen odottamaan vuoroaan. Sitten kaakaot ja sokerit (vain vähän) tai suklaat maitoon sulamaan. Kun neste on kuumaa ja melkein kiehuu, lisään maizenanesteen liruna ja sekoitan hyvin koko ajan. Keittelen sen 10min sekoitellen, jotta paksunee. Sitten maistellaan onko tarpeeksi sokeria. -> kuppiin ja nassuun!

Kun saan kehiteltyä sopivat suhteet kahteen annokseen, laitan senkin sitten tänne ylös...

minä ja universumi

Kyllästyin kuuntelemaan Groovefm:ää ja avasin tietsikan soitto-ohjelman, jonne olen ladannut muutamia suosikkeja, enimmäkseen nekin easy-listening-periaatteella.

Pysähdyin Kate Bushin kohdalle, pitkästä piiitkästä aikaa. Harvemmin tulee kuunneltua Katea töissä, se saa minut jotenkin hämilleen joka kerta ja ei ehkä ole työkavereiden mielestä parasta työmusaa. Ehkä se paljastaa liikaa minusta itsestäni, en tiedä miksi sitä on niin hankala soitattaa, sama juttu Peter Gabrielin kanssa. Nyt kuitenkin kun lähin työkaveri on työmatkalla, ajattelin käyttää tilaisuutta hyväkseni. En vieläkään pysty kuuntelemaan Hounds of Love-levyä kuivin silmin... Varsinkin kappale "Hello Earth" on niin... kaunis. Tunnen olevani pienen pieni neulanpisto miljardien valovuosien aikajanassa ja samalla silti yhtä tämän koko universumin kanssa. Silmien edessä vilahtaa muistoja timantinkirkkaista öistä, tähtitaivaista, syksyn kosteasta ruohosta selän alla, koiran kirsu kämmentä vasten. Minä ja maailmankaikkeus, yhtä ja samaa materiaa... Miten tässä olisi nyt tarkoitus tehdä vielä töitä tänään.. nyyhh...

http://www.youtube.com/watch?v=0S0zNFzK_ns

En löytänyt videota laulusta, liekkö koskaan tehtykään, mutta tuosta ylläolevasta linkistä kuulee ainakin kappaleen...

...Go to sleep little earth...

Huulirasvaa!

Ai niin tein tuossa männä päivänä uuden satsin huulirasvaa, ristin sen MinttuNessuksi, tässä etiketti:

MinttuNessu piparminttuhuulirasva

2tl jojobaöljyä
2tl sheavoita
2tl kaakaovoita (ei luomua, tällä kertaa en halunnut suklaan tuoksua)
1tl mehiläisvahaa
4-5 tippaa E-vitamiinia
noin 10 tippaa piparmintun eteeristä öljyä (ihanaa!!!)

Sulatetaan pikku kattilassa hiljalleen, kun kaikki sulaneet, virta pois, jätetään kannen alle 20min ajaksi, välillä voi sekoittaa. Sitten e-vitamiini ja aromi. Tuoksutellaan onko tarpeeksi. Sitten huulirasvahylsyihin ja ulos pakkaseen kovettumaan. Tulee hiukkasen vajaa 8 huulirasvatuubia.

Tästä tuli pehmeämpää kuin NessuLipsistä. Alkuperäisessä ohjeessa ei ollut mehiläisvahaa ollenkaan, tekovaiheessa päätin lisätä ja hyvä kun lisäsin. Seuraavalla kerralla haen taas hiukan kovempaa tekstuuria. Silloin makuna tulee olemaan mansikka, kesän odotuksen kunniaksi!

Terveellistä lounasta...

Normilounaani koostuu raejuustosta (200g) ja ananaspurnikasta sokerittoman mehukeiton kera. Koska kahdesta isosta reajuustopurnukasta syö neljänä päivänä viikosta, on yksi päivä viikosta "wild card".

Tänään oli tarjolla ruispuuroa. Laitoin aamusella ruokatermariin desin ruishiutaleita ja pari desiä keitettyä vettä. Lounasaikaan sitten plötsäytin sen lautaselle, lisäsin lorauksen omenamehua; maito oli lopussa (meillä maitoa lortsitaan reilusti työpaikalla, neljän naisen kesken, hyvä kai niikseen, kun kipsuttelemme korkkareissa noita kierreportaita ylösalas, emme mahdollisen kompastusonnettomuuden sattuessa ehkä taita koipiamme niin helposti; kalsium rulaa!).

No, satsi näytti sangen surkealta ja mietinkin mitä laittaa mukaan mauksi... Tölkki aprikoosi-mango-pilttiä ja hieman rasvatonta jogurttia, ripaus suolaa ja muutama goji-marja. Tilasin goji-marjoja jokin aika sitten nettikaupasta, mutta tänä aamuna vasta maistoin ensi kerran, yök. Vaatinee totuttelua tai sekoittamista jonkin sellaisen kanssa, joka peittää maun. Tässä joka tapauksessa koko "kauneus":


Tätä voisi kai kuvailla parhaiten sanalla "polttoaine". Imaisin sapuskan aikas nopeasti kitusiin sen paremmin nauttimatta... hohhoijaa... Perusperiaatteena pidän, ettei ruokaa kannata syödä, jos se ei maistu hyvältä. Tosielämä tosin vaikeuttaa tämän korkeamman päämäärän toteuttamista, aina silloin tällöin on pakko vetää jotain ei niin hyvää, jotta jaksaa. Syömättä olen aniharvoin kuitenkaan jättänyt jos on ollut "polttoaineen" tarvetta.

Parempi "wild card" vaihtoehto on ehdottomasti pakastevihannekset ja tölkki makutonnikalaa. Tässä sapuskassa vaanii vaan varmasti montakin ekologisen elämäntavan etsijän suota ja silmää, mutta... Joka tapauksessa, lautaselle aurinkokasviksia, porkkanaa ja mitäsiinänytsittenonkaan ja reilusti parsakaalia, mikroon (juu, kyllä käytän) ja kun kaikki ovat sulaneita ja kuumia, tonnikalatölkin sisältö päälle. Lemppari on ehkäpä tonnik tomaattikastikkeessa. Tämä maistuu melkeinpä oikealta ruualta! Mukana menee ruisleipää, Uotilan 100% on tällä hetkellä parasta.

Iltapäivä kun sitten saa ja nälkä ja/tai tylsyys iskee sormet etsiytyvät purnukalle, joka on täynnä pähkinäsekoitusta ja kuivattuja hedelmiä...

Minne kaikki tavara menee?

Tämä pitäisi olla mielessä aina kun kurotat kädelläsi ottamaan kaupan hyllystä uutta tuotetta; mistä tämä kaikki tavara on tullut ja minne se lopulta päätyy? Ehkäpä päädynkin vain ihastelemaan uusia mekko- ja laukku- ja kenkätrendejä ja oikeasti tuunaan vanhat käyttökuntoon...

Tämä mielenkiintoisesti tehty ja tärkeästä asiasta kertova filminpätkä kestää noin 20min, mutta suosittelen katsomaan. Tämä ja muitakin mielenkiintoisia juttuja löytyy sivulta The Story of Stuff !

Kaikki mistä tässä puhutaan on aivan täysin järkeenkäypää, miksi me silti vain itsekkäästi toimimme saman kaavan mukaan, johon olemme parin viime vuosikymmenen aikana tottuneet; kaikki mielipaha yritetään haihduttaa ostamalla ja ostamalla ja ostamalla... masentavaa... Vaikka minä en itseäni kamalan vanhana pidäkään, muistan hyvin sen ajan kun kauppaan mentiin ostamaan, vaikkapa takkia, todelliseen tarpeeseen. Tuotteen tuli olla hyvä, kestävästä materiaalista, mielellään suomalaista tekoa ja klassisen näköinen, jotta sitä voisi käyttää useampina tulevinakin vuosina. Ja niin tehtiin. Vaan miten nyt, kaapissa nököttää monta "vinkukiinassa" valmistettua risaa "ihan kivaa" trendipomppaa.

Hyvä, että näin tämän filminpätkän juuri tänään; olen menossa työpaikan näytemyyjäisiin ja ensi viikolla olen lähdössä työmatkalle Barcelonaan. Nyt pannaan suu supulle ja ostetaan vain minimaalisesti, ideaali olisi tietysti päästä myyjäisten ja matkan läpi ostamatta yhtään mitään! Katsotaan miten käy...

Huivilaukku!

Seikkaillessa työasioissa netissä, löysin tällaisen kivan huivilaukun solmimisohjeen tämmöiseltä sivulta http://fortandfield.blogspot.com/2007/01/scarf-bag-idea-from-mom.html

Tässä löytyy vielä Youtube vidsku toisesta mallista!

Tiedänpä ainakin millaisessa hobolaukussa liikuskelen tulevilla kesähelteillä, jee!

Mekkohaaveita...

Olen töissä etsiskellyt mekkoideoita mallistoon, kaftaaneja, kimonoja, tunikoita, kaikkea uutta ja kivaa ja rentoa kesämenoon. Törmäsinpä sellaiseen mekkoon, jonka haluaisin nähdä omassa vaatehuoneessani, siis sellaisessa isossa, jossa olisi sohva ja peilit ja kenkäkaapit yms.yms. siis haaveitteni vaatehuone... No, joka tapauksessa, tämä graaffinen ihanuus, Temperleyn Zulu kaftaanimekko, siirtyi muistoksi ja ikuiseksi haaveeksi tänne blogimaailmaani... aaaahhh....

Löysin tieni myös FashionJunkee sivuille... ei olisi pitänyt... nyt on pidettävä Visasta kiinni eikä päästettävä sitä karkuun!!! Esimerkiksi täytyy saada tällaiset mekot kesäksi:




Tämä viimeinen punainen paholainen on nähty mm. Eva Mendesin päällä, loistavaa! Olen jo pidemmän aikaa saanut ihastellut tuon nuorenneidon tyylitajua. Ja vielä mikä parasta; näiden mekkojen hintahaitari n.30-50 usd hujakoilla! Nyt hitto vie on viimeistään alettava metsästämään sitä kadonnutta vyötäröä!!!!!!!!!!!!!!! Mä olen ekstaasissa...

Tuoksuuko täällä... raikkaalta?

Dödökokeilut jatkuvat: tein siis jokin aika sitten aiemmin ylöskirjoittamani ohjeen mukaan dödöä puoli annosta vanhaan, tyhjentyneeseen rexona dry stick-koteloon. Tämä voide on osoittautunut jopa kookosöljyä paremmaksi. (Siis kookosöljy on ollut tässä välissä kokeilussa; se on tehokasta, mutta jotain pientä tuoksua siihen kaipasin jos, tai siis kun joskus, tapahtuu "hajumurtoja"...) Tähän mennessä tämä luonnonmukainen on toiminut suorastaan kiitettävästi. Jess!

SUPERFOOD!

Uusi vuosi tuo taas tullessaan laihdutusajatuksia, mitäs muutakaan noin joulumässäilyn jälkeen. Olen tehnyt uudenvuodenpäätöksen; en aio laihduttaa! Yllättävää? No, ajattelin pikemminkin ryhtyä kiinnittämään enemmän huomiota siihen mitä syön, eiköhän se laihtuminen seuraa siitä sitten automaattisesti.

Olen koittanut mielessäni koostaa ruoka-ainelistaa, joita minulla pitäisi ja toisaalta olisi lupa syödä. Tähän mennessä listalta löytyneet:

-tomaatti
-parsakaali


-pinaatti (tähän kasvikseen pitäisi perehtyä tarkemmin, liian harvoin tulee laitettua, suurin syy lienee se, että pussiin pakattu pinaatti on mielestäni monesti jo osin mätää, yökkö!)
-laihaa lihaa, tyyliin broileri & vähärasvainen nauta, soijarouheet ja -suikaleet ja tofu ovat myös hyviä proteiinin lähteitä, ja varmasti rasvattomia!
-kala (pitäisi ehdottomasti lisätä tämän syöntiä, ei vaan tule ostettua monesti, koska kala pitää sitten valmistaa heti samana päivänä)
-pähkinät
-täysjyvätuotteet = ruisleipä, ei vehnää! paitsi viikonloppuaamuisin paahtista, mutta sekin sitten ruispaahtiksena tai kuitupitoisena vaaleana
-ohraa ja tummaa riisiä, ei vaaleaa riisiä
-pellavansiemenrouhe
-hunaja
-tee, erityisesti vihreä
-paljon vahvoja mausteita, esim. valkosipuli, inkivääri, lime, chili yms. itämaiset mausteet
-tumma suklaa
-punaviini, ja joskus silloin tällöin ruuan kanssa valkoviini, hehe...

Vältettäviin aineksiin kuuluvat siis sokeri, vehnä ja valkoinen riisi. Esim. ei pastaa muuta kuin joskus harvoin, esim. silloin tällöin viikonloppuherkkuna.

Harhailin tuossa pikaisesti iltapäivälehtien sivuilla ja silmiini osui artikkeli uudesta filmitähtösten laihdutusvillityksestä: Esther Blum-niminen tohtorisnainen on nyt uusinta hottia. Hän kehoittaa laihduttamaan rasvan avulla. En mene nyt tämän teorian pintaa syvemmälle, mutta löysin sivuiltaan listan kymmenestä superruoka-aineesta, joita hän suosittelee:

1) pellavansiemen
2) bataatti
3) kala
4) pähkinät ja siemenet
5) vihreä tee
6) valkosipuli
7) marjat
8) tomaatti
9) "kitkerät" vihreät kasvikset ja vihannekset (rucola, endiivi, lehtikaali, sikuri...)
10) siitakesienet

Suurinosa noista aineksista joko kuuluu tuohon hahmottelemaani listaan tai sitten ne muuten vaan ovat mieluisia. Bataatti oli yllätys, se on todella hyvää ja menee meidän taloudessa mieluummin kaupaksi kuin peruna. Minä kyllä pidän ihan perunastakin, mutta kaksi kun on syöjää, niin se on jäänyt aika paitsioon kun toinen ei niin välitä. Sieniä, ja tämän perusteella juuri siitakesieniä, voisi myös lisätä ruokavalioon, ne ovat kyllä meikäläisen herkkua, eiköhän ne toisellekin maistu kun laittaa herkusti. Ja marjat, niitä on aina pakkasessa, mutta... siellä ne vaan kökkivät eikä niitä kukaan käytä... No, nyt niskasta kiinni! Jätski pannaan ja marjamössöt kehiin!

Pärjäilen aika hyvin ilman karkkia ja pipareita, mutta minun heikkoutenani ovat suklaa ja jäätelö. Namujen suhteen olen ajatellut, että joka päivä on lupa syödä yksi pala tummaa suklaata ja pieni lasi (=n.0,5dl) punaviiniä. Löysinkin juuri tänään kaupassa käydessäni tummaa Fazerin Chili suklaata levynä, juuri tällaista olin kaivannutkin! Tosin nyt kun pakettia katsoin, siinä seisoo, että sisältää 10% riisimuroja... No, kaikkea ei voi saada. täytynee työmatkalta tuoda taas Lindtin chilisuklaata. Hedelmiä tietty saa syödä niin paljon kuin vaan haluaa. Töissä iltapäivisin napostelen kuivattuja hedelmiä pähkinöiden kanssa, ne vievät hyvin terän tylpältä ololta ja orastavalta nälältä.

Tässä alkupiste, katsotaan kuinka muijan käy... Ehkäpä ihmetuloksia ei parane odotella, mutta jos ruodussa pysytään, pitkällä tähtäimellä voipi vyötärön ympärys pienentyä...

Kotikosmetiikkaa!

Kotikosmetiikan valmistus on kivaa! Olen nyt viikon aikana valmistanut ihka ensimmäisen kerran elämässäni huulirasvaa ja deodoranttia. Tilasin muutama viikko sitten Pienestä tuoksukaupasta paketillisen kaiken maailman rasvoja ja oljyjä, joita nyt olen testannut.

Tässä huulirasvan ohje: (mukaelin Pienen tuoksukaupan sivuilta löytyvää Huulirasva 2 ohjetta)

NessuLipsi;
suklaan ja appelsiinin tuoksuinen huulirasva!

34g luomukaakaovoi (tämä on väriltään ihan maitosuklaan väristä ja mikä tuoksu! Pitää varoa, ettei narskauta hampailla palaa suklaannälkään!)
20g mehiläisvahaa
24g manteliöljyä ja kookosöljyä, noin 50/50
n. 1-2g jojobaöljyä
15-30 tippaa appelsiinimakuöljyä (annostelua oli vaikea arvoida, tippapullo lorauttu kerralla useamman tipan, koitin arvella tuoksuttelun perusteella tuliko tarpeeksi)
3 tippaa E-vitamiinia (tätä kai voisi olla enemmän, mutta otin varman päälle)

Kaikki paitsi makuöljy ja E-vitamiini mitataan pikku kattilaan. Sulatellaan miedolla lämmöllä kokoajan sekoitellen. Kun kaikki ovat sulaneet, kattila pois päältä ja kansi päälle n. 20 minuutiksi. Sillä aikaa ehtii valmistella puhtaat huulirasvahylsyt ja muut purnukat valmiiksi, hylsyt kannattaa sitaista kuminauhalla yhteen.

Sitten lisätään makuöljy ja E-vitamiini ja sekoitetaan hyvin. Kaadetaan hylsyihin ja muihin haluamiinsa purkkihin. Talviaikaan kannattaa siirtää astiat ulos pakkaseen jähtymään, nopea jäähdyttäminen kuulemma on eduksi. Suojaa jotenkin, ettei sada lunta purnukoiden päälle;) nim. merk. oho, lunta sataa!...

Tällainen siitä sitten tuli, suunnittelin ja printtasin etiketit tarrapaperille:

Olin tilannut Pienestä tuoksukaupasta vain 10kpleen satsin hylsyjä ja ne eivät riittäneet mihinkään, olisi varmastikin tullut toiset 10 lisää, joten jouduin kaatamaan voidetta puhtaaseen voidepurkkiin, no, se kappale jäi sitten minun omaan kotikäyttööni. Vein huulirasvoja töihin näytille ja sainkin sitten jo neljä myytyä, jee! Aikalailla oma kustannehintaan, mutta eipä haittaa!

Aion seuraavalla kerralla tehdä PiparminttuNessua, jotain ihanan raikasta huulirasvaa! Maku/tuoksukomboja tässä mietiskelen... Kunhan Pieni t. palaa joululomalta, teen uuden tilauksen ja hylsyjä hankin kerralla hieman enemmän. Hylsy on näppärän kokoinen vaikka kiinteän parfyymintekoon.

Toissa päivänä tein myös testierän deodoranttia tuon aikaisemmin kirjoittamani ohjeen mukaan. Tain vain puoliannosta ja se riitti hyvin täyttämään rexonan kuivastikki kotelon, jota olin jostain syystä säästellyt. Pesin sen ja huuhtelin kiehuvalla vedellä ja dödöaines sisään! Vaikuttaa ihan tehokkaalta. Jee! Työstressihikoiluun ei näytä mikään "myrkky" tehoavan 100%, mutta tämä on normaalielämään aivan passeli. Tuoksuina yhdistin Grapefruitin Snow-tuoksua, jota Pieni t. myy, ja Tea tree-öljyn, sopivat mukavasti yhteen!

Aurinkoista Uutta Vuotta!

Vuoden ensimmäisenä päivinä oli näin kaunis talvi-ilma! Toivottavasti hienot, oikeat pakkaskelit jatkuvat.