Lihaa? Lihaa.

Niin kuin varmaankin aika monet meistä, olen viime vuosina pohtinut omakohtaista lihankäyttöä ja lihateollisuutta nyky-yhteiskunnassa. Ilman sen suurempaa vaivannäköä paremman omantunnon hankinta on hankalaa, on periaatteessa kaksi vaihtoehtoa: joko alat kokonaan kasvissyöjäksi tai teet ruuanhankinnan itsellesi huomattavaksi vaikeammaksi. Hyvä vaihtoehto on tietenkin vähentää lihansyöntiä ja nauttia ne tarvittavat proteiinit muussa muodossa, niinkuin olenkin jonkin verran tehnyt.
Yksi varteenotettava vaihtoehto on nyt myös löytänyt tiensä kotokaupungin markettiin, nimittäin riistaliha. Kokeilimme itsenäisyyspäivänä valmistaa ihan tavallista suomalaista metsäjänistä ja kas vain kuinkas hyvää se oli! Olen joskus Espanjassa maistanut kania ja se oli maukasta, aika kananmakuista, joten oli mielenkiintoista testata aitoa asiaa kotioloissa.
Noin kilon painoinen jänön perä sulatettiin, huuhdeltiin ja perattiin ja paloiteltiin, paistettiin voissa ja kypsennettiin luomumaidossa 2-3 tunnin ajan. Mausteina ei ollut muuta kuin lihaliemikuutio. Herkkukastike mureine lihoineen nautittiin paikallisesta maatilamyymälästä hankittujen siiklipottujen ja vihersalaatin kera, mukana mausteena oli itsetehtyä mustaherukkahyytelöä.
Juhlaillalliselle ei tullut kovinkaan paha hinta, koska jäniksen kilohinta oli alle 10€ ja kilon kimpaleesta, jossa tosin oli luut mukana tietenkin, söi kaksi henkeä (ja koira) kolme kertaa.

Kaikkea tätä arvokkaampaa on kuitenkin se tieto, että tuo jänö on mitä todennäköisimmin elänyt aidon ja jänismaisella tavalla onnellisen elämän Suomen metsässä siihen asti kuin on päätynyt metsämiehen sihtiin. Seuraavalla kerralla kokeilemme jotain yrttisempää reseptiä, nyt jo vesi herahtaa kielenpäähän=)