Tänään oli tarjolla ruispuuroa. Laitoin aamusella ruokatermariin desin ruishiutaleita ja pari desiä keitettyä vettä. Lounasaikaan sitten plötsäytin sen lautaselle, lisäsin lorauksen omenamehua; maito oli lopussa (meillä maitoa lortsitaan reilusti työpaikalla, neljän naisen kesken, hyvä kai niikseen, kun kipsuttelemme korkkareissa noita kierreportaita ylösalas, emme mahdollisen kompastusonnettomuuden sattuessa ehkä taita koipiamme niin helposti; kalsium rulaa!).
No, satsi näytti sangen surkealta ja mietinkin mitä laittaa mukaan mauksi... Tölkki aprikoosi-mango-pilttiä ja hieman rasvatonta jogurttia, ripaus suolaa ja muutama goji-marja. Tilasin goji-marjoja jokin aika sitten nettikaupasta, mutta tänä aamuna vasta maistoin ensi kerran, yök. Vaatinee totuttelua tai sekoittamista jonkin sellaisen kanssa, joka peittää maun. Tässä joka tapauksessa koko "kauneus":
Tätä voisi kai kuvailla parhaiten sanalla "polttoaine". Imaisin sapuskan aikas nopeasti kitusiin sen paremmin nauttimatta... hohhoijaa... Perusperiaatteena pidän, ettei ruokaa kannata syödä, jos se ei maistu hyvältä. Tosielämä tosin vaikeuttaa tämän korkeamman päämäärän toteuttamista, aina silloin tällöin on pakko vetää jotain ei niin hyvää, jotta jaksaa. Syömättä olen aniharvoin kuitenkaan jättänyt jos on ollut "polttoaineen" tarvetta.
Parempi "wild card" vaihtoehto on ehdottomasti pakastevihannekset ja tölkki makutonnikalaa. Tässä sapuskassa vaanii vaan varmasti montakin ekologisen elämäntavan etsijän suota ja silmää, mutta... Joka tapauksessa, lautaselle aurinkokasviksia, porkkanaa ja mitäsiinänytsittenonkaan ja reilusti parsakaalia, mikroon (juu, kyllä käytän) ja kun kaikki ovat sulaneita ja kuumia, tonnikalatölkin sisältö päälle. Lemppari on ehkäpä tonnik tomaattikastikkeessa. Tämä maistuu melkeinpä oikealta ruualta! Mukana menee ruisleipää, Uotilan 100% on tällä hetkellä parasta.
Iltapäivä kun sitten saa ja nälkä ja/tai tylsyys iskee sormet etsiytyvät purnukalle, joka on täynnä pähkinäsekoitusta ja kuivattuja hedelmiä...
Ei kommentteja
Lähetä kommentti