J sairastaa yleensä nopeasti ja rajusti. Minä taas lievemmin ja kauemmin. Minun ongelmakohtani ovat ylähengitystiet eli nuha kuin nuha, poskiontelot voivat mennä pahemman keran tukkoon ja tulehtua. Olen joutunut kerran punkteeraukseen ja toista kertaa en siihen toimenpiteeseen halua, joten olen oppinut lääkitsemään itseäni heti nuhaoireiden ilmaantuessa.
Toinen sairastelukierros veti kuitenkin olon niin kurjaksi, että normaali Rinexin-kuuri (reseptilääke, limakalvojen turvotusta laskeva) ei saanut pidettyä röörejä auki ja poskissa alkoi julmea jomotus. Hätähän siinä piikkikammoisella nousi puseroon ja kaivoin nopsasti kaapin uumenista Sarvikuonokannun. Olin ostanut noin kympin hintaisen kannun pari vuotta aiemmin ja helpotellut sillä työpaikan ilmastoinnin aiheuttamia oireita ja kesäisin heinänuhaa sekä tietysti aiempien talvien nuhia. Mutta vaikka tiesin kannusta olevan apua, jotenkin se oli vain jäänyt unholaan pitkiksi ajoiksi. Mutta nyt sille olisi totta tosiaan käyttöä.
Ja ah, helpotuksen aaltoa, jo ensi käytön jälkeen. Suolaneste huuhtoi limakalvoilta pois ylimääräistä ja kostutti, hengitys oli heti helpompaa. Mutta suolaneste ei kuitenkaan tuo kertalaakista ihmepelastusta, käytin kannua pahimpana aikana 3-4 kertaa päivässä. Mutta tilanne oli jo tainnut päästä sen verran pahaksi, että hain apteekista vielä nenäsuihketta (Otrivin). Ja uskonpa näin, että kannun ja tuon suihkeen yhteiskäyttö toi lopullisen helpotuksen. Nenäkannu puhdisti kalvot mekaanisesti ja apteekin aineet auttoivat laskemaan turvosta, ilma pääsi vihdoin kiertämään päässä!
Haluan korostaa sitä, että tämä oli vain oma kokemukseni nuhan hoidosta, eikä todellakaan mikään virallinen hoitosuositus! Lääkäriin kannattaa ja pitää mennä heti, jos oma olo on todella ikävä ja kotikonstit eivät tunnu auttavan. Flunssan ja sen jälkitautien kanssa ei todellakaan ole leikkimistä!
Limakalvojen huuhtelu suolavedellä ja erityisesti nenähuuhtelu on hyvin vanhaa terveydenhoidollista kansanperinnettä. Itsekin muistan lapsuudesta, että suuta kurlattiin suolavedellä, ennenkuin kaupasta löytyi Vademacum-suuvesi. Erityisesti joogaperinteessä nenähuuhtelu kuuluu normaaliin päivittäiseen hygienian hoitoon, samaan tapaan kuin hampaiden pesukin. Näinä allergia- ja siitepölyaikoina soisi tuon nenähuuhtelun saavan suurempaakin suosiota!
Sarvikuono sivusto kertoo kannun käytöstä ja sieltä löytyy hyvät ja yksityiskohtaiset käyttöohjeet, joita todellakin kannattaa seurata. Ja muista kannun hyvä jälkipuhdistus! Muunkin merkkisiä ja mallisia kannuja löytyy markkinoilta, käyttötekniikka on kaikissa kuitenkin samanlainen.
Wikipediakin toki kertoo aiheesta.
Nuhaneniä kiinnostavia selviytymisvinkkejä löytyy myös vaikkapa Nuhanenä -sivustolta.
Flunssasta selvittyänikin olen jatkanut nenäkannun käyttöä satunnaisen säännöllisesti. Nyt kun olen taas ystävystynyt kannun kanssa, aion testata sen tehoa erityisesti tulevan kesän heinänuhasesonkina. Tuo riesa iski ilokseni parisen kymmentä vuotta sitten ja sen jälkeen hoitelin sitä vuosikausia erinäisillä nenäsuihkeilla. Kunnes tuli elämäntilanne, jossa halusin varalta karsia käytöstä kaikki mahdolliset ylimääräiset lääkkeet. Ja yllättävää kyllä, olin joitain kesiä melkeinpä oireeton. Kaikki kesät eivät olleet aina ihan yhtä helppoja, mutta olihan noitakin suvia, etten juuri lomaa ehtinyt pitämään, joten heinäaltistuskin jäi minimiin.
Ympärivuotisena "ilonani" on myös ns. vasomotorinen nuha, joka tarkoittaa sitä, että reagoin herkästi lämpötilan vaihteluihin ja esim. ilman epäpuhtauksiin. Siksi työpaikan ilmastointikin aiheutti ikäviä ja jatkuvia ylähengitysteiden oireita. Olen tottunut kulkemaan nenäliinakasat taskuissa. Nyt kun olen ollut kuukauden päivät poissa työpaikalta, olen huomannut eron flunssasta parannuttuani. Nenän limakalvot eivät ole enää kuivina kirppanoina, pää täynnä töhnää ja kokonaisvaltainen kurja olo. Ennen varsinkin perjantaipäivät olivat pahimmat, koska takana oli koko viikon altistus kuivattavalle ilmalle. Ja kaikelle sille mitä siellä ilmassa varmastikin leijailee, arkinen tekstiilipöly ehkä harmittomimpana niistä...
Joten antaa vaan kaikien kukkien kukkia, minäpä kastelen niitä kannulla!
Ei kommentteja
Lähetä kommentti