Terveiset etelän viileydestä...

Keväinen työmatka on jälleen onnellisesti takana päin. Edellisen viikon lentojen peruunnuttua, olimme sitten viime viikolla Barcelonan keväässä tarkastelemassa mitä uutta maailmalla oli esillä ja mitä kevät ja kesä toisi tullessaan... Tämän perusteella ankealta näyttää... Mustaa, harmaan erisävyt, messingin ruskeaa, oliivin virheän sävyjä ja joitain murrettuja roosia ja beigen ja ruskean sävyjä. Ja vaaleansininen, eli farkkua farkkuna ja värinä. Niittejä melkein joka tuotteessa, yli-isoa/minimaalista, joka toinen tuote näyttää ihan samalta kuin silloin 80-luvulla tuli itsekin käytettyä... Ja espanjalaisten rakastamia piirroshahmoja kaikkialla. Nostalgia tuonee turvallisen olon ankeina aikoina, onko tämä sitä lamastalgiaa...

No, onneksi perinteiset asiat kuitenkin ovat edelleen voimissaan, niinkuin kuuma kaakao, jonkalaista ei muualla kuin Espanjassa saa! Ihanaa paksua nektaria, joka ei ole ylimakeaa, niinkuin esim. kotimainen litku, joka sopii kyllä silloin tällöin makkaravoileivän kanssa juotavaksi, eväsretkellä, vaan sopivaa välipalaa shoppailun lomassa!


Löysin myös Valorin, espanjalaisen lempisuklaani, erityisesti kaakaoon tarkoitetun suklaalevyn. Maito kuumenemaan, sopiva määrä suklaata mukaan sulamaan, hieman jäähdytystä ja kuppiin ja suuhun. Joku ilta levy korkataan...


Tässä vielä tunnelmapala jo tutuksi tulleen hotellimme parvekkeelta. Seuraavalle kerralle joudumme kyllä vaihtamaan hotellia; aamiaiselle oli ilmestynyt kahviautomaatti!!! Eihän se kamalaa ollut noin niinkuin suomalaisen automaattimittapuun perusteella, mutta kamoon! Se vaan on niin arkipäivän luxusta saada kaataa tarjoilijattaren käsin (eikä konein!) prässätty kahvi lämpimään kuppiin ja reilusti lämmintä maitoa päälle... aaaahhhhh.... ja sitten töihin!