Yrttilaatikon nikkarointia

Mitä tehdä ylimääräisistä terassilaudoista? No vaikka yrttilaatikko pihamaalle!

Suurin ongelma taisi olla löytää sopiva paikka pikkuiselta pihaltamme tuolle laatikolle. Mutta kun sen tilan sain raivattua ja pohdittua laatikolle mahdollinen sopiva koko, olikin vain laskeskeltava miten sahata olemassa olevista laudoista materiaalia hukkaamatta palat laatikkoa varten. Johonkin ostoskuitin kulmalle tein suunnitelmat ja J sahasi laudat pätkiksi. Laatikon kooksi tuli 120 x 100cm ja laitojen korkeus 24cm. Terassinniskan pätkistä tuli laatikolle kulmat, jotka ovat aika pitkät, mutta olkoon, ei jaksa sahata lyhyemmiksi.

Olin viikonloppua yksi kotosalla, ajattelin, että se on sitten nyt tehtävä tai ei koskaan! Onneksi opin terassiprojektissamme käyttämään ruuvinväännintä, hommahan hoitui sillä loppupelissä kuin vettä vain.

Siistin lautojen päät hiekkapaperilla, valikoin parhaimman näköiset fasaadipuolelle ja aloitin ruuvien surrauttelun. Kokoaminen vaati välillä pientä pähkäilyä ja lievää akrobatiaa, mutta lopputulos on erittäin hyvä ellei jopa täydellinen! Meikä osaa!

Vielä kun saan napattua lapiosta kiinni ja kaivettua pihalampun alta sopivan aukon ja syvät kolot laatikon jaloille... huh. Sitten vaan asetellaan laatikko paikalleen, maisemointikangas alle, kipataan mullat päälle ja istutetaan yrtit uudestaan uuteen petiin!

Lisäys 12.06.2016

Sain yrttilaatikon paikalleen ja mullat ja kasvit ystutettua eilen! Tässä työn tulos! Yrttejä ei ole kovin runsain mitoin ja valtaosin ovat ruukuissaan hieman kärsineet, mutta talven yli selvisi ainakin salvia ja pari pientä timjamia ja sitruunamelissaa. Kevään aikana kaupasta ostetut yrtin jämät saavat nyt yrittää uutta elämää vapaissa mullissa, ehkäpä nekin piristyvät. Laittelin tillin ja basilikan siemeniä vielä tulemaan, katsotaan ehtiikö sadoksi asti...

Leipää!

Uusi aluevaltaus; tein tänä aamuna ihka eka kerran pataleipää!

Erilaisiin pataleipäresepteihin olen törmäillyt jo parin vuoden ajan. Mutta kaikki nämä karppaushuumat ovat kai olleet isompia trendejä ja leivän leipominen on ollut pikemminkin epätrendikästä...

Selaillessa vasta postiluukusta tupsahtanutta Yhteishyvää, selasin myös sen ruokaosuuden. Ilokseni se on viime aikoina hieman parantanut tarjontaansa. Kuvat ovat tyylikkäämpiä ja resepteistä löytyy jo kasvisvaihtoehtojakin, hyvä juttu!

Rosmariinipataleivän resepti otti mukavasti silmään ja anopin ja appiukon lähettämät rosmariinin oksat pääsivät nyt myös maustamaan lämpimäisiä!


Rosmariinipataleipä

3,5 dl vehnäjauhoja
3,5 dl hiivaleipäjauhoja
1 tl kuivahiivaa
2 tl suolaa
0,5 tl rosmariinia
4 dl vettä

Leivän päällä vielä 0,5 tl rosmariinia ja ripaus suolaa ennen uuniin tuikkausta

Sekoita kuivat aineet kulhossa. Lisää noin 42°asteinen vesi ja sekoita nopsasti, ei tarvitse vaivata. Sitten peitä kulho kelmulla, astiapyyhkeen voi laittaa vielä painoksi päälle. Sitten taikina saa seisoa vedottomassa huoneenlämmössä noin 12h eli kannattaa siis pohtia ensi vähän aikatauluja ennen kuin aloitat leivän teon. Itse laitoin leivän nousemaan illalla ysin maissa ja aamulla sitten kulhon sisälmys pullautetaan hyvin jauhotetulle leivinpaperille. Taikina on aika löysää. Taikinaa ei tarvitse vaivata, mutta koita nostella reunoja keskustaan päin muutaman kerran. Sitten taikina saa seisoa vielä astiapyyhkeen alla noin 1/2h.

Kun puolisen tuntia on kulunut, laita noin 3litrainen pata tai kattila (jossa ei ole muoviosia), kylmään uuniin ja uuni lämpenemään 225°asteeseen. Kun uuni on kuuma, ota pata tai kattila ja nosta leipä leivinpapereineen kaikkineen siihen ja paista uunissa 1/2h ensin kansi päällä. Sitten vielä 15min kansi pois. Tarkkaile leivän väriä onko se sopivan kultainen.

Leivän voi antaa jäähtyä padassaan hieman ennenkuin nostat sen pois ja aloitat viipaloinnin! Ja sitten voi esille! Tai mitä nyt sitten haluaakaan leivälleen laittaa. Minusta uusi, lämmin leipä suorastaan vaatii voita, mutta makunsa kullakin!

Minulla vehnäjauhoja oli vain 1,5dl, koska loppuivat kesken, mutta leipä onnistui myös isommalla hiivaleipäjauho määrällä. Seuraavalla kerralla haluan kokeilla jotain kauraisempaa vaihtoehtoa... siis uuden reseptin etsintään...


Lisäys 12.6.2016

No niin, uusi kokeilu takana ja nyt aletaan lähestyä täydellisyyttä!

Pataleipä no2

3dl hiivaleipäjauhoja (en muista onko luomua...)
2dl kauraisia luomusämpyläjauhoja
2dl luomuvehnäjauhoja
2tl suolaa (tämä oli ehdottomasti liikaa! Vähennän ensi kerralla 1tl suolaa riittää!)
1rkl pellavansiemeniä
n. 0,5dl auringonkukansiemeniä
4dl noin 42-44°C vettä

Toimitaan samaan tapaan kuin edellisessä pataleivän ohjeessä!

Annoin leivän olla uunissa 20min ilman kantta. Olen ennenkin arvellut, että meidän uuni on vähän sanoisko "laimeampi", joten pieni kypsennysajan lisäys oli paikallaan. Jokainen toimikoon oman uuninsa toimintakyvyn mukaan.

Se, että jättää leivinpaperin leivän alle pataan/kattilaan, jättää leivän reunat hieman haaleammiksi, mutta mielestäni on kuitenkin helpompaa ja siistimpää pullauttaa leipä pataan/kattilaan paperin kanssa. Ehkä seuraavalla kerralla revin paperia vähän pienemmäksi kun saan sen kattilaan.

Yksi ehdottamani tippi on käyttää silikonista nuolijaa taikinan kääntelyssä pöydällä. Kädet pysyy puhtaina ja taikinaa saa paremmin käänneltyä ja hiivan kaasut puristeltua ulos. Leipä no1 oli nimittäin aika hiivaisen tuoksuinen, johtui ehkä siitä, että en saanut käänneltyä taikinaa juurikaan.

Jaha, mitähän sitä seuraavalla kerralla keksikään kokeilla! Täähän on kivaa tää leivän leipominen! Syksyllä ainakin jotain, jossa on puolukkaa mukana... hmmm..

Lisäys 16.06.2016

Tippi no2: ota leipä padasta/kattilasta leivinpapereineen ensimmäisen puolen tunnin jälkeen ja laita leipä papereineen uuniritilälle, levitä paperia, jotta leipä on täysin näkyvillä. Sitten jatka paistoa vielä se 15min. Leivästä tulee kauniin kultainen ja ihanan rapeakuorinen! Padassa/kattilassa se jää väistämättä valtaosin vaaleaksi.

Ja huom!!! 1tl suolaa riittää todellakin!!!

Kevätpuuhia osa2

Puutarhassa hääriminen kuuluu kevääseen. Kun lumet sulaa ja maa kuivuu, alkaa haravointi ja kukkapenkkien katsastus. Tottakai.

Tänä keväänä olen onneksi ehtinyt puunata myös taloa ja muuta pihapiiriä kuntoon.

Toukokuun ensimmäinen helleaalto oli mitä mainioin maalaus- yms. urakoiden hoiteluun. Noin 8m kaksimetristä aitaa maalattu, check. Terassi tehopesty öljyämistä varten, check. Terassin surkeassa maalikunnossa ollut ovi hiottu ja maalattu, check.

Ennen:

Jälkeen:

Terassin epätasaiset reunat sahattu ja siistitty (kiitokset Murulle avusta), check. Pihan sisääntuloportin kivetyksen pohjatyöt tehty ja kivetys ladottu, check.
Tässä tilanne vielä vaiheessa:

Ja tässä valmiina! Sanoisinko, että ensikertalaiseksi aika hyvä!

Ja jossain sivussa muutama kottikärryllinen rikkaruohoja (=vuohenputkea) kerätty. Kaikkea ei jaksa syödä, niin hyvää se ei ole.... Ja muutama kukkapuska siirretty ja papuja, perunaa, lehtikaalia, retiisiä, salaattia ja basilikaa laitettu kasvamaan. Plus hunajakukkaa, auringonkukkien ja kehäkukkien siemeniä siroteltu sopiviin kohteisiin. Ja hulluna levinneiden mansikoiden uudelleen sijoittelua.

Tänä keväänä ajattelin tyhjentää pois kaikki mahdolliset siemenpussukat, jotka olin edelliskevä(i)nä ostellut, enkä ostaisi yhtään lisää. Mutta jotain on pakko nyt hankkia, koska tuoksuherneet ja köynöskrassit eivät näytä nousevan... murattia ehkäpä? Harmillista, että lähitienoon kasvihuone teki konkan, siellä kasvatettiin bataattia, se se oli vasta ihana köynös! Enää ei taida itse ehtiä...

Puuhastelu on terapeuttista puuhaa, murheet häipyvät mielestä edes hetkeksi aikaa ja saa hengähtää. Ja löydät kropasta uusia lihasryhmiä, jotka kipeytyvät...